Mysteeristä väkeä ikkunalaudalla

Moi kaikille! ♥

Kuvasin lauantaina Riinattimen (*kliks*) nukkea, Bonnieta ikkunalaudallani. owo

Päätin aloittaa uuden kuvatarinan. :3 Hope you like it ♥


PicFic:
Kirje

Olivia: *kävelee huoneeseen* Lucy?

Olivia: Kävin hakemassa postin. Sinulle on tullut kirje. *näyttää kirjettä*

Alycia: Sepä harvinaista. Sain viimeksi kirjeitä, kun olin aivan pieni ja minulla oli kirjeystäviä.

Olivia: Tässä. *ojentaa kirjeen*

Olivia: Käyn kysymässä Yukilta, tarvitseeko hän mitään. Tulen pian takaisin.

Alycia: Selvä.

Alycia: *avaa kirjeen*

"Hei Lucy,
mietin tässä, että mahdatko enää edes muistaa minua. Edellisestä tapaamisestamme on kulunut jo lähes vuosi, emmekä ole sen jälkeen edes puhuneet toisillemme.

Yritin soittaa sinulle, mutta olet ilmeisesti vaihtanut liittymää Suomeen muuttaessasi. Tämän takia otan sinuun yhteyttä kirjeitse.

Nyt varmaankin mietit, miksi minä näin yhtäkkiä haluan puhua sinulle. Kyse on siitä, etten aio enää elää elämääni Yhdysvalloissa. Muutan Suomeen 23.12. ja aloitan työt uudessa työpaikassani joululoman jälkeen.

T. Edith ♥"

Alycia: Liv! Tule tänne!

Olivia: Tarvitsetko vielä jotain, Yuki?
Yuki: Älä minusta huolehdi, tämähän on pelkkä migreeni.

Yuki: Jos tämä todella on pelkkä migreeni, niin ainakin tämä on hyvin eriskummallinen sellainen...

Yuki: Kipu nimittäin siirtyy kokonaan silmiini...

Alycia: Kirje oli Edithiltä! Hän muuttaa Suomeen 23. päivä!

Olivia: Mutta sehän on vain päivää ennen jouluaattoa! Mehän menemme jouluksi maalle, kutsu hänet mukaan!

Alycia: Hyvä idea! Vastaan hänen kirjeeseensä oitis.

Yuki: Tämä kipu... Mitä tämä voi olla?

Yuki: Ehkä tämä helpottaisi, jos varovasti avaisin silmäni...

Yuki: Ei voi olla totta...




...en näe mitään!



Nyt kun katselin näitä kuvia jälkeenpäin, olen todella järkyttynyt näiden laadusta... Ja Lucyn vaatteet ja hiukset näyttävät aivan karmeilta. :c

Joka tapauksessa, en pysty tällä hetkellä kuvaamaan nukkeja, kiitos rannetuen, jota joudun pitämään lääkärin käskystä ainakin puolitoista viikkoa. .__.

Kaaduin siis sunnuntaina jäisellä tiellä ja laitoin vasemman käteni vaistomaisesti alleni. :D Voitte arvata, miten siinä sitten kävi.

Onneksi en kuitenkaan saanut lastaa.

Heippodei >w<