be like snow, cold but beautiful

Howdy ~

Nyt on vihdoin tullut näitä aurinkoisia kevätpäiviä, mutta sääennusteen mukaan pitäisi taas olla tulossa takatalvi. ;__; Eiiih! Tarkoitukseni oli tehdä jälleen kerran musashootti, mutta minähän olen tunnettu siitä, että kaikki menee aina enemmän tai vähemmän pieleen. Tein teille kuitenkin pienen picficin, vaikka sanoin etten enää tee niitä. Miksi tässä käy aina näin? ;-;

Jatketaan kuitenkin ensin karvankadotustautia. :'D

KT:

Karvankadotustauti

part 2.

Emmelie: Hiukseni ovat muuttuneet ruskeiksi!

Emmelie: Hämmentävää. Taidan kysyä neuvoa Edithiltä, hän on niin iso ja viisas.


Hetken kuluttua:

Edith: Mitäs nyt? Ahaa, en tiennytkään, että sinulla on nykyään ruskeat hiukset.

Emmelie: Sepäs siinä! Edes minä en tiedä, mitä on tapahtunut. Voitko auttaa minua?

Edith: Minulla onkin sattumalta sylissäni kummallisista sairauksista kertova kirja.

Emmelie: Mutta eikös tuo ole vain My little pony -tarrakirja? o.o

Edith: Hmm. *lukee*

Edith: Sinulla on karvankadotustauti! Ensimmäiset oireet ilmenevät hiustyylien muutoksina aina, kun heräät unesta. Muutokset alkavat tihetä, ja lopulta hiukset alkavat vähentyä ja tulet kaljuksi.

Emmelie: MITÄ??! D:

Emmelie: *hyppää sängylleen kiljumaan*

Ella: Edith, minähän sanoin sinulle, ettet saa säikytellä Emmelietä tuolla tavalla.

Edith: Sehän oli vain vitsi. Menen korjaamaan tilanteen ihan pian, kun olen loihtinut hänelle jotkut kivat hiukset.

Emmelie: Hm?

Emmelie: KIHARAT! nwn

Emmelie: Kunpa nämäkin eivät heti vaihtuisi joksikin toisiksi... ;-;

Edith: Öh, tuota... Siitä karvankadotustaudista.

Edith: Minä loihdin sinun hiuksesi muuttumaan. Tämän oli tarkoitus olla vitsi, mutta otit sen melko tosissaan...

Emmelie: No tietenkin otin! Mistä minä olisin voinut tietää, että tämä oli joku sinun typerä vitsisi? Paitsi siitä mlp-tarrakirjasta... ^^'

Edith: Olen pahoillani. Mitä voisin tehdä korvatakseni tämän?

Emmelie: Sinähän voisit antaa minun pitää näitä hiuksia hetken ja sitten loihtia alkuperäisen tukkani takaisin, kun kyllästyn.

Edith: Mikäs siinä.

Emmelie: Jee! Kiharat!

Emmelie: Kyllästyin. nwn

Emmelie: Wihii!

Joo-o... :'D

Sitten hypätäänkin sulavasti toiseen picficiin, hieman vakavampaan, kuin karvankadotustauti. 8)

Picfic:

I never feel guilty

part 1.

Olivia: Taisin tehdä suuren virheen. Edith tuskin välittää minusta tippaakaan.

Olivia: Tämä on ihan hiton hankalaa. En tiedä mitä tehdä.

Edith: Hei, Liv.

Olivia: Mitä nyt?

Edith: *vetää Olivian lähemmäs itseään* Olen varmaankin vaikuttanut tylyltä viimeaikoina. Olen pahoillani - minullakin on vain ollut paljon ajattelemista.

Edith: Toivottvasti et pidä minua ihan toivottomana tapauksena...

Olivia: E-en tietenkään.

Edith: Lupaan, etten enää ole näin etäinen. Kaikki järjestyy, kun saamme Lucyn pois tieltä.

Olivia: Niin kai...

Edith: Tehdäänpäs tästä leikistä vielä hieman mielenkiintoisempi... 

Edith: Muuten...

...nyt, kun olemme vihdoin yhdessä, en tahdo olla sinusta erossa enää koskaan.

Tämä tulee hyvin nopeasti, mutta olen tästä täysin varma.

Olivia...

Tuletko vaimokseni?

...

Olivia: Tuleehan tuo aika äkkiä... En oikein tiedä mitä sanoa.

Edith: Saat kyllä miettimisaikaa, jos tahdot.

Olivia: En tarvitse miettimisaikaa.

Tulen vaimoksesi.

~~~

Siinä se oli :D Jännitystä elämään, vai mitä?

Kommentit ovat aina kivoja, joten anelen teitä laittamaan jotain kommenttia, jos vain suinkin pystytte. ଘ(੭*ˊᵕˋ)੭* ̀ˋ ɪɴᴛᴇʀɴᴇᴛ

Eipä tässä muuta. Näkyillään ~